Marvelous Marvin Hagler 1954–2021 – Nyrkkeilyn ihanne

Keskisarjan historian suurimpiin mestareihin kuulunut Marvelous Marvin Hagler menehtyi lauantaina sairaskohtaukseen. New Jerseyssa syntynyt kovanyrkki muistetaan ennen kaikkea hämmästyttävästä iskunkestävyydestään ja pitkästä mestaruuskaudestaan. Samalla häneen kiteytyy paljon muutakin siitä, mistä nyrkkeilyssä pohjimmiltaan on kyse.

Nyrkkeilyharjoittelun Hagler aloitti, monen muun kehätöitä kokeilleen tapaan, jäätyään katutappelussa alakynteen. Haglerin lahjakkuus kävi ilmi saman tien: hän hävisi 56 amatööriottelustaan vain yhden ja voitti maansa mestaruudenkin, mutta siirtyi ammattilaispuolelle ennen kuin ehti edustaa maataan arvokisoissa.

Yhtä vakuuttavana jatkui Haglerin marssi ammattilaisena. Uransa alkutaipaleella hän kärsi vain kaksi tappiota, molemmat huippuluokan vastustajille ja molemmat takaiskut myös myöhemmin hyvittäen. Hagler nyrkkeili runsaasti suurissa nyrkkeilykaupungeissa, kuten Philadelphiassa ja Bostonissa, ja kuului sarjan parhaimmiston tuntumaan vuosikaudet, mutta pitkään näytti siltä, ettei hän koskaan saisi urallaan ansaitsemaansa mestaruusmahdollisuutta. Philadelphian raskaansarjan legendan Joe Frazierin mukaan Haglerilla oli kolme ongelmaa: hän oli musta, vasenkätinen ja liian hyvä suuriin otteluihin päästäkseen.

Kun tilaisuus mestaruusotteluun 49 kamppailun jälkeen vihdoin aukesi 1979, Hagler joutui tyytymään mestari Vito Antuofermoa vastaan ratkaisemattomaan tuomioon, vaikka suurin osa katsojista piti Hagleria parempana. Onnettaren ottolapsen tuuri kääntyi vihdoin seuraavana vuonna, kun mestaruuden Antuofermolta napannut britti Alan Minter suostui puolustamaan asemaansa Hagleria vastaan Wembleylla. Tällä kertaa Hagler ei jättänyt mitään sattuman varaan: mellakoineen brittiyleisön edessä hän pommitti Minterin kasvot tohjoksi kolmen erän aikana ja vei mestaruuden mennessään.

Keskisarjassa alkoi Haglerin kovakätinen isäntäkausi. Vajaan seitsemän vuoden aikana hän käännytti takaisin kaksitoista haastajaa, joista vain yksi, kehälegenda Roberto Duran, seisoi täydet erät. Kolmannessa erässä Haglerin voittoon päättynyt iskusota Thomas Hearnsia vastaan 1985 tunnustetaan yhdeksi kaikkien aikojen rajuimmista kamppailuista, ja klassikoksi muodostui myös Ugandan tyrmääjän John Mugabin päihittäminen 1986. Hagler, Duran, Hearns ja Sugar Ray Leonard nostivat keskinäisillä kamppailuillaan väli- ja keskisarjojen suosion huippuunsa, ja nelikosta käytettiin nyrkkeilyfanien keskuudessa Beatlesiinkin viitannutta Fabulous Four -termiä. Noista kulta-ajoista on sittemmin tuotettu hyllymetreittäin hienoa nyrkkeilykirjallisuutta.

Ihmenelikon sisältä löytyi myös Haglerin kukistaja. Kehään sapatiltaan palannut Sugar Ray Leonard onnistui liukkaalla nyrkkeilyllään hankkimaan alkuerissä pistejohdon vahvempaa Hagleria vastaan ja säilytti etunsa täpärästi loppuun saakka. Leonardin eduksi kääntynyt pistetuomio on edelleen yksi kaikkien aikojen puhutuimmista, sillä asiantuntijoiden näkemykset ottelun todellisesta voittajasta jakautuvat liki pitäen tasan, ja kysymys tuomion oikeellisuudesta on kuulunut kansainvälisten keskustelupalstojen vakioaiheisiin koko niiden olemassaolon ajan.

Hagler sydämistyi tuomiosta niin, että ilmoitti lopettavansa uransa. Nyrkkeilymaailmassa erittäin poikkeuksellisesti Haglerin ehdoton päätös myös piti, eikä hän sen koommin kilpailumielessä kehään noussut. Kehätyöt lopetettuaan ottelulistan 62-3-2 (52) koonnut Hagler asui pitkään Italiassa, jossa esiintyi useiden toimintaelokuvien sankarinakin, ja vieraili hyvävointisen oloisena toisinaan suurissa nyrkkeilytapahtumissa.

Haglerin koko uraa leimannut ehdottomuus säilyi loppuun saakka: promootiotaho WBSS järjesti korona-ajan ratoksi leikkimielisen turnauksen, jossa takavuosien mestarit kohtasivat toisiaan videopelillä simuloiduissa otteluissa. Haglerin hahmo voitti avauskierroksella Kelly Pavlikin, mutta vetäytyi turnauksesta, koska Haglerin leiri ilmoitti, ettei ottelijan nimeä saanut käyttää tässä yhteydessä.

Hagler kilvoittelee kaikkien aikojen parhaan keskisarjalaisen tittelistä armoitetussa joukossa, johon lukeutuvat nimet kuten Carlos Monzon, Bernard Hopkins ja Sugar Ray Robinson sekä lajin alkuhämäristä Harry Greb ja Bob Fitsimmons. Hagler saavutti menestystä aikakaudella, joka tunnustetaan yleisesti erittäin kovatasoiseksi, eikä häntä lyöty kanveesille koskaan, vaikka yksi kompurointi onkin kirjautunut historiikkeihin lattiassa käynniksi.

Marvelous Marvin Hagler edusti monin tavoin nyrkkeilyn ihannoiduimpia arvoja. Hän uskoi ahkeruuteen, perusasioista huolehtimiseen ja omiin nyrkkeihinsä: pintajulkisuus ja juhlinta jäivät toisten hoidettavaksi. Haglerin nyrkkeily ei ollut aina näyttävää, ja Muhammad Alin kaltaista tyylittelyä häneltä oli turha odottaa. Sen sijaan Hagler harjoitteli loputtoman tunnollisesti, oli tekniikoiltaan monipuolinen, iski navakasti ja kesti mitä tahansa ja näillä eväin raivasi tiensä korkeimman vuoren huipulle. Hagler kykeni myös varioimaan taktiikkaansa vastustajan mukaan ja teki voiton eteen sen mitä kulloinkin tarvittiin varmasti, tehokkaasti ja säälimättömästi.

Maailma jatkaa kulkuaan vääjäämättä, ja muiden lajien tavoin myös nyrkkeily muuttaa muotoaan. Ajassa, jossa suurten nyrkkeilyiltojen pääotteluita käyvät erilaiset sometähdet, saattaisi edelleen olla opittavaa lauantaina matkansa pään kohdanneelta Marvelous Marvin Haglerilta.