Härmä Boxing Night – Raportti

Kuva: MyShot Oy
Kuva: MyShot Oy
Kuva: MyShot Oy
Juho Haapoja vs Serhiy Demchenko, ratkaisematon 10 erää

Alahärmän illan päätapahtumalta, Juho Haapojan ja Serhiy Demchenkon väliseltä uusintaottelulta, odotettiin paljon. Saatiin kuitenkin enemmän, kun kaksi kehäsoturia järjestelivät kymmeneräisen verilöylyn, joka kuuluu jännittävimpiin ja vauhdikkaimpiin Suomen kamaralla koskaan iskettyihin otteluihin.

Chevroletilla kehään kaartanut Haapoja oli ulkoisesti erinomaisesti harjoitelleen näköinen, ja hänen jokaisessa liikkeessään oli aivan erilainen terävyys kuin tammikuussa, jolloin ottelu Demchenkoa vastaan päättyi hyvin kiistanalaiseen keskeytystappioon. Haapojan leirissä oli myös laadittu ottelua varten selkeä strategia: suomalainen hivuttautui iskuetäisyydelleen tarkan suojauksen takana ja iski vierastyöläisen kimppuun pelottomasti terävillä rytminvaihdoillaan. Kinnasta tuli vastaan koko ajan, mutta Haapoja hallitsi ottelun alkupuolikasta selvästi.

Ukrainan Demchenko tiivisti vuorostaan otettaan vähä vähältä kamppailun edetessä. Kun Haapojan suojaus vääjäämättä hieman laski, Demchenko alkoi sivallella vaarallista oikean käden vastaiskuaan suomalaisen vasemman yli. Kuudennen erän lopulla Haapoja horjahti ukrainalaisen sarjasta, ja yhdeksännen päätteeksi joutui luvunottoon raskaan oikean seurauksena. Hämärän rajamailta ikisisukas Haapoja taisteli kuitenkin kamppailun viimeiselle kongille saakka.

Näin ringside-paikalta Demchenkon voittavan ottelun parin pisteen erolla. Vaikutelma oli, että useissa tasaisissa erissä ukrainalaisen iskut osuivat puhtaammin ja painavammin, mikä antoi hänelle edun. Toisaalta muisto edellisottelun tuloksesta saattoi aiheuttaa silmiin taittovirheen – jokainen Demchenkon lyömä oikea näytti vaaralliselta, vaikka todellisuudessa Haapoja kesti niistä useimmat ilman ongelmia. Uusintakatselun ja vähempien tunneryöppyjen myötä näkemykseni kamppailusta muuttui hieman: useimmissa erissä Haapoja eteni kehässä, pyrki tekemään ottelua ja uurasti enemmän töitä. Ratkaisematon tulos olikin kaikkiaan varsin oikeutettu.

Toisaalta kamppailu oli luonteeltaan sellainen, ettei pistetuomiolla lopultakaan ollut kovin suurta merkitystä. Tässä mielessä kamppailua voi aiheellisesti verrata lajin takavuosien klassikoihin, kuten Erik Moralesin ja Marco Antonio Barreran tai Arturo Gattin ja Mickey Wardin välisiin iskusotiin. Jokainen ottelun nähnyt katsoja muistaa ikuisesti kamppailun tunnelman ja intensiteetin, ne palaavat mieleen paljon helpommin kuin virallinen pistetuomio.

Uusintaottelu vastasi joihinkin ensimmäisen otteluun asettamiin kysymyksiin Haapojan urasta ja nykyisen sarjan soveltuvuudesta hänelle, mutta uusiakin kysymyksiä tuli tilalle. Haapoja osoitti, että miehen iskunkestävyys ja kunto-ominaisuudet ovat edelleen tallella – sisua ei ole koskaan ollut tarvista epäilläkään. Toisaalta Demchenko osoittautui edelleen suomalaiselle erittäin hankalaksi vastustajaksi, vaikkei edustakaan Euroopan kärkeä. Kertoiko ottelu siis, ettei Haapojan kannata enää tavoitella EU-kehiä, kun Demchenko ei kaatunut toisellakaan yrityksellä?

Ei välttämättä. Kuten laji-ihmiset tietävät. tasaisissa ottelupareissa tyylien vaikutus lopputulokseen on ratkaisevan suuri. Demchenko on parhaimmillaan silloin kun vastustaja käy suoraviivaisesti hänen kimppuunsa, kuten Juho Haapoja teki. Tällöin hänen loistava iskunkestävyytensä ja tarkkuutensa pääsevät oikeuksiinsa. Liikkeeseen ja väistöihin nyrkkeilynsä perustavat ottelijat suoriutuvat hänestä Haapojaa helpommin. Haapoja voisi sen sijaan terävillä hyökkäyksillään ja koukkusarjoillaan tehdä selvää periaatteessa kovempitasoisestakin tekniikkanyrkkeilijästä.

Päätökset Härmän Häjyn uran jatkosta tehdään myöhemmin, mutta illan kamppailu jätti monta ovea avoimeksi. Suurempia otteluita uusia vastustajia vastaan voidaan tavoitella vielä parin kamppailun ajan. Väläytelty kolmas ottelu Demchenkon kanssa olisi varma kassamagneetti ja voitettavissa, vaikkakin riskialtis monessa mielessä.

Myös kunniakas vetäytyminen, mahdollisesti jäähyväiskamppailun kautta, olisi täysin mahdollinen. Jos lauantainen muistijälki verissä päinkin hyökkäävästä, valtavan iskuryöpyn läpi marssivasta ja viimeiseen saakka taistelevasta Haapojasta on viimeinen, joka miehen ammattilaisuralta jää elämään, mikä tekisikään paremmin kunniaa Häjyn kehävaiheille?

 

Juho Tolppola_Matias Laitinen1
Kuva: MyShot Oy
Juho Tolppola vs Matias Laitinen, Tolppola W10 (välisarjan SM-ottelu)

Suomen nyrkkeilyhistorian neljäs välisarjan SM-ottelu oli kahden teknisesti osaavan nyrkkeilijän shakkiottelu, joka päättyi nykyisen vuosituhannen menestyneimpiin suomalaisammattilaisiin kuuluvan Juho Tolppolan selvään pistevoittoon. Tolppola otti keskikehän hallinnan kamppailun alusta pitäen ja painosti tutulla harkitsevalla mutta työteliäällä tyylillään Laitista, joka ei aivan löytänyt lääkkeitä vantaalaiselle vastatakseen. Ottelu ei ollut erityisen vauhdikas, mutta hyvätasoinen ja mielenkiintoinen alusta loppuun.

Vain seitsemän ottelua ennen tätä käynyt Laitinen näytti hetkittäin erinomaiselta. Varsinkin hänen vasempansa iski terävästi kuin Singerin neula, ja muutaman kerran hän onnistui pysäyttämään Tolppolan marssin. Usein nuori kuopiolainen kuitenkin perääntyi omien osumiensa jälkeen ja antoi aloitteet uudelleen Tolppolalle, joka teki hyvää jälkeä sekä etummaisen käden suorallaan että ajoittain napakasti lähteneellä oikeallaan.

Tolppola on kenties hieman hidastunut uransa parhaista vuosista, mutta pystyy osaamisellaan, ottelusilmällään, harkinnallaan ja aktiivisuudellaan paikkaamaan sitä. On vaikeaa sanoa, vieläkö Tolppola nähdään EM- tai EU-otteluissa, joihin hän ottelun jälkeisessä haastattelussa tähtäili. Mahdotonta se ei missään nimessä ole, varsinkaan kun välisarjan tämän hetken Euroopan taso ei ole mitenkään mahdoton.

Nyrkkeilyn seuraajana toivoisin myös näkeväni Matias Laitisen uudestaan kehässä. Hän osoitti Alahärmän ottelussa lahjakuuttaan ja paransi ottelun vanhetessa tekemistään jatkuvasti. Lisää harjoitusvuosia ja kokemusta alle ja kukapa tietää, mihin 23-vuotias sähköasentaja vielä ehtii.

 

Kuva: MyShot Oy
Kuva: MyShot Oy
Mika Ritala vs Artem Karasev, Karasev W6

Uransa aiemmat kolme ammattilaisottelua voittanut Mika Ritala joutui hankalaan paikkaan, kun vastakkaiseen nurkkaan asettui rumalistainen mutta hyvin liikkunut ja taitava Venäjän Artem Karasev. Kotiyleisönsä edessä otellut Ritala kamppaili ennakkoluulottomasti ja kaikkensa yrittäen, mutta hyvän alun jälkeen ote siirtyi vääjäämättä vierailijalle, joka kykeni vastaiskuillaan eliminoimaan Alahärmän maanviljelijän rynnistykset. Ottelun viimeisillä hetkillä Karasev täräytti Ritalan raskaasti kanveesiin, mutta suomalainen kohottautui tahdonvoimallaan kuulemaan viimeisen kongin. Pistevoitto lipui kuitenkin vierailijalle.

Karasevin tekninen osaaminen oli Ritalalle liikaa, ja voi olla, ettei suomalaisottelija ehdi nostaa taitotasoaan enää merkittävästi. Sen sijaan otteluasenteeltaan ja tyyliltään hän on yleisöön menevä ja vauhdikas gladiaattori, jonka otteita seurailisi mielellään minkä tahansa iltaman esiotteluissa.

 

Pauli Klemetti vs Timo Laine, Klemetti W6

Illan ensimmäinen suomalaisten välinen koitos oli energinen ja molemmin puolin yritteliäs keskisarjan kuusieräinen. Pitkältä ottelutauolta viime syksynä palannut Klemetti otti jo neljännen voittonsa, kun taas Laine hävisi viidennen kerran viidessätoista kamppailussa.

Ottelu ratkesi Klemetin tekniseen ylivoimaan ja ajoitukseen. Hän kykeni väistämään suurimman osan Laineen oikean käden voimaiskuista näteillä kumarruksillaan ja nakutti tarkkoja, teräviä osumia molempien käsien koukuilla sekä kohokoukuilla. Laine pyrki vastaamaan Klemetin osumiin omalla yritteliäisyydellään, ei antanut missään vaiheessa periksi, pääsi ottelun edetessä paremmin mukaan ja viimeisen kongin soittaessa vielä satutti Klemettiä selvästi. Oululainen, kätensä kamppailun tiimellyksessä loukannut Klemetti vei kuitenkin nimiinsä vähintään viisi erää kuudesta.

Klemetin seuraavana tähtäimenä voisi kuvitella olevan SM-ottelun: keskisarjan ympäristöstä löytyy useita mielenkiintoisia suomalaisia ottelupareja. Miehen vastuksen kenelle tahansa näistä tarjoaa myös Helsingin Timo Laine, jonka otteissa näkyi osittain ottelutuntuman puute.

 

Henri Kekäläinen vs Deividas Sajauka, Kekäläinen W6

Viime tingan vaihtomiehenä Kekäläisen vastustajaksi löytynyt liettualainen Sajauka osoittautui yllättävän hankalaksi oteltavaksi kemiläiselle amatöörinyrkkeilyn Suomen mestarille. Kekäläinen toki voitti joka erän, mutta Sajauka kesti helposti suomalaisen iskut ja tuotti omintakeisilla rynnäköillä hänelle hetkittäistä päänvaivaa. Ottelussa ei ollut mainittavia kohokohtia eikä kamppailun loppupuolella Kekäläisen silmän päälle auennut haava vaikuttanut suomalaisen tekemiseen.

Kekäläisellä on nyrkkeilijänä fyysistä osaamista, ja hänen ulottuvuutensa on painoluokkaan hyvä. Aggressiivisten vastustajien kohtaamiseen on vielä töitä harjoitussaleilla tehtävänä, mutta on nuorella suomalaisella aikaakin.

 

Mikko Lehtinen_Peter Mellar
Kuva: MyShot Oy
Mikko Lehtinen vs Peter Meller, Lehtinen W4

Ammattilaisena debytoinut höyhensarjan amatöörimestari Lehtinen säväytti kajauttamalla sitkeänä tunnetun unkarilaisvastustajansa luvunottoon tarkalla takakäden vasemmalla suorallaan puolen minuutin nyrkkeilyn jälkeen. Meller selvisi jatkamaan, mutta suomalainen hallitsi kamppailua taidokkaalla etukäden käytöllään ja tarkoituksenmukaisella liikkeellään. Kamppailun edetessä suomalaisen paketti ehkä hieman hajosi väsymyksen myötä ja loput erät olivat hieman tasaisempia, mutta kaikkiaan uran avaus oli lupauksia herättävä.

 

Kuva: MyShot Oy
Kuva: MyShot Oy
Francis Chiu vs Gyula Nagy, Nagy TKO2

Illan avausottelussa Unkarin 42-vuotias Gyula Nagy otti kaksi viikkoa vanhan ammattilaisuransa toisen voiton kehädebyyttinsä tehneestä kauhavalaisesta ravintoloitsijasta Francis Chiusta. Viisitoista vuotta sitten nyrkkeillyt Nagy oli teknisesti liian etevä hyvin harjoitelleen näköiselle, mutta kehässä pahoin jännittäneelle suomalaiselle, jonka puhku loppui toisen erän alkuun.

JANNE ROMPPAINEN